Suomi ei voi olla EU:n takapenkkiläinen

Eduskunnassa käytiin tänään EU-keskustelu pääministeri Juha Sipilän antaman ilmoituksen pohjalta: http://vnk.fi/artikkeli/-/asset_publisher/paaministerin-ilmoitus-ajankohtaisista-eu-asioista Oppositio on toivonut EU-asioista selontekoa, joka vietäisiin eduskunnan eri valiokuntien käsittelyyn. Selonteko mahdollistaisi valiokunnissa perusteellisemman keskustelun. Tällaista linjausta tarvittaisiin, koska Suomella on tulossa EU-puheenjohtajuus loppuvuonna 2019 – Suomen eduskuntavaalien ja EU-vaalien jälkeen. Omassa puheenvuorossani eduskunnassa nostin esiin kolme asiaa, joiden suhteen arvioin EU:n onnistumista […]

FacebookTwitter

Eduskunnassa käytiin tänään EU-keskustelu pääministeri Juha Sipilän antaman ilmoituksen pohjalta:

http://vnk.fi/artikkeli/-/asset_publisher/paaministerin-ilmoitus-ajankohtaisista-eu-asioista

Oppositio on toivonut EU-asioista selontekoa, joka vietäisiin eduskunnan eri valiokuntien käsittelyyn. Selonteko mahdollistaisi valiokunnissa perusteellisemman keskustelun. Tällaista linjausta tarvittaisiin, koska Suomella on tulossa EU-puheenjohtajuus loppuvuonna 2019 – Suomen eduskuntavaalien ja EU-vaalien jälkeen.

Omassa puheenvuorossani eduskunnassa nostin esiin kolme asiaa, joiden suhteen arvioin EU:n onnistumista tai epäonnistumista: rauha ja turvallisuus, nuorten tilanne Euroopassa ja EU:n kyky toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Rauha ja turvallisuus ei merkitse vain EU:n sisäisen turvallisuuden parantamista, vaan myös EU:n kykyä toimia konfliktien alkujuurilla – Afrikassa, lähi-idässä ja muualla maailmassa. Rauhanprosessien tukeminen, rauhanturvaaminen, humanitaarinen apu ja kehitysyhteistyö ovat hyviä välineitä rauhantyössä. Tyttöjen ja naisten aseman parantaminen kaikkialla maailmassa on osa rauhan ja turvallisuuden rakentamista.

Nuoret eivät ole vain tulevaisuuden kansalaisia ja toimijoita – he ovat keskuudessamme nyt. Heidän tilanteensa monissa EU-maissa on heikko – korkea nuorisotyöttömyys, syrjäytyminen, vaikeudet saada tarvittavaa koulutusta. Tämä on myrkkyä tulevaisuudelle. Nuorten on oltava EU:n yhteistyön keskiössä. Myös heidän oma äänensä on saatava kuulumaan.

Itse äänestin aikanaan EU-jäsenyyden puolesta siksi, että pidin vahvaa ympäristöunionia yhtenä vastauksena globaaleihin ympäristöongelmiin. EU:n sitoutuminen ilmastonmuutoksen torjuntaan ja kiertotalouden edistäminen ovat esimerkkejä kysymyksistä, joissa EU:lta on syytä odottaa paljon. Äskettäin 15 000 tieteentekijää vetosi ympäristönsuojelun puolesta Bonnin ilmastokokouksen käynnistyessä:

https://yle.fi/uutiset/3-9932094

Suomen on oltava aktiivisesti mukana kehittämässä EU:ta. Emme saa olla ulkoringillä odottelemassa, millaiseksi EU muodostuu, vaan meidän on oltava sen kehitystyössä mukana. Tämänpäiväinen eduskuntakeskustelu oli pintaraapaisu EU:n ajankohtaisista kysymyksistä.

The post Suomi ei voi olla EU:n takapenkkiläinen appeared first on PEKKA HAAVISTO.


Source: Suomi ei voi olla EU:n takapenkkiläinen